Tänään oltiin siis Tepon kaa tokossa. Aluksi luoksepäästävyys meni oikein hyvin. Vähän tais Teppo pelätä Mattia (:D). Paikalla makuu ihan ok. Oli suht hiljaa, ainakin verrattuna siihen mitä yleensä hallissa on. Palkkasin välillä, mut nous aina palkan jälkeen ja laitoin sit takasin maahan. Sitten oli hihnassa seuraaminen. Järkyttävää. Haahus ihan omiaan, ei oo ikinä, ei ikinä seurannu noin huonosit, yleensä seuraaminen Tepon bravuuri. Ilman hihnaa vähän parampi, mut silti huonoa seuraamista. Liikkeestä maahanmeno ok, mun piti pysähtyä ja tuli kaks käskyä, mut kuiteskin. Luoksetulossa varasti eka, mut sit tuli nätisti, paitsi loppuperusasento ihan päin prinkkalaa. Liikkeestä seisomisessa ei seisonu. Hyppyä ei ois halunnu mennä, lähti eka, mut stoppas just ennen. Sitten, kun meni niin jäi seisomaan, jee. Hyvää oli, että Teppo oli irti, se oli hiljaa, se odotti luoksetulossa pitkän matkan, ei olla otettu tollasella matkalla muuta, kun kotona, se oli rauhalllinen, se oli hiljaa ja sanoinko jo että se oli hiljaa? Ei ääntäkään. Haahuamisen ja innon puutteen laitan väsymyksen (viikonloppu mökillä) ja mäyräkoiruuden piikkiin.

Kun tuun reissusta, niin alkaa armoton tokon treenaus syksyn kisoja varten, päätin et Arttu saa ykkösen elokuussa ja Teppo syyskuussa. Tai ainakin sillon mennään kisoihin, piste. Verijälkee koitetaan myös jatkaa ja päästä joskus hakutreeneihin, kun ei huomenna sittenkään päästä. Agilityynkin ois ihan hirvee hinku....