Perjantaina oli töiden jälkeen lähtö agileirille Elsan kyydillä. Leiri pidettiin Musti ja Mirri Areenalla ja Sorsasalon koirakentällä. Perjantaina oli nimenhuuto ja muuta infoa M&M Areenalla. Meidän piti olla alunperin toisessa ryhmässä, mutta koska ei olisi saatu kyytejä koulutuksiin, niin vaihdettiin ryhmää. Onneksi vaihdettiin, koska päästiin kivempien kouluttajien treeneihin Sieltä sitten majoitukseen Rauhalahteen.

Aamulla oli herätys jo kuuden aikoihin, koska treenit alkoivat jo kasilta. Aamulla meitä koulutti Lotta Vuorela. Rata oli hyppis, joka sisälsi paljon takaakiertoja.

Iltapäivällä vuorossa oli Harri Huittisen koulutus ja sekin hyppyrata. Päivä oli tosi helteinen, kaadoin Tepon päälle varmaan 10 pulloa vettä ja märkä pyyhe oli kopsassa viilentämässä. Rauhalahdessa oli onneksi erillinen ranta, jossa pystyi koiraa uittamaan.

Sunnuntaina oli aamusta taas kasista eteenpäin koulutus ja tällä kertaa kouluttajana Marja Lahikainen. Rata oli agirata ja alussa käytettiin paljon aikaa radan tutkimiseen "kehän" ulkopuolelta ja sitten 5 min. rataantutustuminen. Marja kysyi myös alussa kaikkien kisataustasta ja ongelmakohdista. Ensin mentiin rata kisanomaisesti, alkuvihellys jne. Sen jälkeen sitten korjailtiin niitä kohtia, jotka olisi voinut mennä paremmin. Tämä oli omasta mielestäni ehkäpä leirin paras koulutus. Mitä opin: juokse ja luota koiraan, se kyllä tulee mukana.

Viimeisen koulutuksen piti Julia Kärnä. Siinä oli usempi lyhyt radan pätkä. Vaikka Teppo oli jo aivan naatti, niin hyvin jaksoi silti vielä tsempata. Harjoiteltiin mm. niistoja, sokkareita ja kepeille tuloa avoimesta kulmasta. Yksi harjoitus oli sellainen, että yhdellä hypyllä otettiin kasia siten, että otetaan askel sivulle ja ohjaataan käsillä. Sitten sama ilman käsiä. Uskomatonta miten hyvin, jopa paremmin ja helpommin kuin käsien kanssa onnistui. Helposti voisi kuvitella, että koira seuraa paljon mitä käsillä näyttää ja tätä monesti jankutettu, että käsillä pitää näyttää oikein. Pieni koira etenkin katsoo kuitenkin paljon myös jalkojen asentoa ja mihin suuntaan ollaan menossa. Pitää kyllä ehdottomasti koittaa joskus jotain radan pätkääkin ilman käsiä.

Kaikenkaikkiaan huomasin, että Teppo irtoaa välillä tosi hyvin, vaikka välillä on ollut ongelmaa irrota sillein, että jää esim. esteitä väliin. Useampi kouluttaja myös sanoi, että juokse vain itse ja luota siihen, että koira osaa. Huomasin myös, että sokkarit toimii meillä tosin hyvin ja ehdottomasti koitan ottaa niitä enemmän ohjaukseen mukaan aina, kun vaan sopiva paikka sellaiselle löytyy. Myös keilaus takaakierroissa aukeni minulle nyt.

Ratapiirrokset ja lisää kirjoittelen sitten kun jaksan