Lauantaina oli tosiaan ne mäyristen agilityrotumestaruudet. Paikkana oli Vantaan Ojangossa sijaitseva koiraurheilukeskus. Paikka oli tosi hieno. Siellä oli 8 kenttää (!!), jossa suurimmalla osalla agilityesteet ja pari oli tokoa ja pk-juttuja varten. Lisäksi yhdellä reunalla oli pelastuskoiratelineitä. Kenttien ympärillä oli paljon peltoja ja metikköä ja polkuja koiran ulkoilutusta varten. Ihan unelmapaikka siis harrastamiseen. Sää ei ollut ihan unelma. Pilvistä, viileää, koleaa, sateista. Ekana oli varsinainen rotumestaruuskisa eli kisaavien rata. Kisaavia taisi olla neljä ja kaikki ykkösiä. Arttu starttasi vikana. Ennen rataa se oli ihan super, pomppi intona ja piti kontaktia hyvin. Just kun astuttiin kehää, tuli joku ihan superhyvä haju. Eka hyppy meni nenä maassa, siitä kuitenkin innostin sitä ja loppua kohden alkoi parantua. Takanurkan putkessa oli joku haju kans, kun kaikkien koirat sinne jäi, siitä vitonen, keinu meni lentokeinuna siitäkin vitonen, ja viimenen okseri putosi siitäkin vitonen. Alun hidastelujen takia vähän yliaikaakin. Lopussa meni kuiteski ihan hyvällä vauhdilla. Artun lisäksi vain yksi muu sai tuloksen ja meidän aika+ratavirheet oli pienemmät, niin rotumestaruushan sieltä tuli. Sen jälkeen oli möllien rata, niitä taisi olla joku viitisen koiraa (?) eikä kukaan saanut tulosta. Lopuks vielä supermöllit. Ajattelin, et voitashan me Teponki kaa huvikseen kokeilla mitä sanoo kuukauden treenitauon ja näkemistauon jälkeen ventovieraassa paikassa, joka täynnä hajuja, jotka sade nostanut pintaan. Äiti talutteli Teppoa rataantutustumisen ajan. Tepolla oli hirmuinen hätä, kun jätin sen ja kehtasin yksin mennä radalle. Tepon radalla esteitä oli 11 ja ihanneaikakin reilu. Lisäksi sai palkata radallakin. Halusin kuiteski tehä täysin kisanomaisesti. Jätin Tepon istumaan ekan esteen taakse ja sitten mentiin. Vauhtia oli tosi hyvin ja Teppo kuunteli älyttömän hyvin. Varmistelin kuitenkin, niin ei nyt ihan täysiä menty. Aikaa meni 19 sekunttia ja risat. Ja nolla rata siis. Ylivoimainen voitto siis. Syksyllä uskalletaan ehkä semmosiinkin mölleihin, mis on kaikki esteet. Palkintoja saatiin hirmuisesti. Koirat sai mm. vinkut, jotak rikottiin heti ja namia, mitkä syötiin heti.

Huhti- ja toukokuun vaihteessa Pieksämäelle kun oltiin, niin käytiin kaiken maailman treeneissä mitä oli ja kotonakin treenattiin keppejä ja rengasta ja ohjauskuvioita. Agirotuun piti mennä, mut unohtu ilmottautua, niin eipä mennäkkää. Loppukesästä/syksyllä mennään Artun kaa kaikkiin tokokokeisiin mitä löydetään ja agikisoihin myös. Tepon kanssa niihin mölleihin, jos jostain läheltä löydetään. Niitä kuvia ja videoita on edelleen laittamatta, mut ehkä niitä nyt kerkee ens viikolla ehkä laittaa.